Turkuairshow.org

Yleisilmailun historia

Kautta aikojen ihmisen toiveena on ollut taito osata lentää. Antiikin ajoilta on säilynyt kertomuksia ihmisistä, jotka ovat yrittäneet toteuttaa tätä halua. Daidalos ja Ikaros ovat ensimmäiset nimetyt henkilöt ilmailun alalta, toki lentäminen taisi tuolloinkin jäädä haaveeksi. Kiinassa tiedetään käytetyn erilaisia leijoja jo satoja vuosia sitten. Leija saattoi olla niinkin suuri, että se pystyi nostamaan miehen ilmaan.

Sanotaan, että sen mukana lentämistä saatettiin käyttää jopa rangaistusmuotona. Kiinassa lennätettiin myös pieniä kuumailmaperiaatteella toimivia taivaslyhtyjä ja bambukoptereita. Historiallisella ajalla on myös yritetty lentää erilaisten siipirakennelmien avulla yrittäen matkia lintujen lentoa. On hypelty erilaisista torneista, joista usein tuloksena on ollut lentäjän –tai tässä tapauksessa ehkä paremminkin putoajan –loukkaantuminen tai jopa kuolema. Halu lentää on ollut siis suurempaa kuin taito toteuttaa sitä.

Keskiajan ehkä tunnetuin visionääri oli keksijä ja yleisnero Leonardo da Vinci. Hän suunnitteli erilaisia lentolaitteita, kuten pyöriväsiipisen helikopterin. Da Vinci myös analysoi lintujen lentoa sekä teki tutkielmia niiden siivistä. Hän ymmärsi, että lihasvoimalla lentäminen on lähes mahdotonta, joten hän keskittyikin erilaisten liitolaitteiden suunnitteluun.

1700-luvulla ilmapallot tulivat mukaan

1700-luvulla keskityttiin ilmaa kevyempien laitteiden eli erilaisten ilmapallojen suunnitteluun. Erityisesti tämän asian parissa työskentelivät ranskalaiset. Montgolfierin veljekset olivat tuon ajan tunnetuimpia ranskalaisia ilmailun pioneereja. Kesäkuussa vuonna 1783 he esittelivät keksintöään lennättämällä kehittämäänsä kuumailmapalloa, mutta lento oli miehittämätön.

Lokakuussa samana vuonna heidän pallokeksintönsä maahan sidottuna nosti ilmaan kolme ihmistä, kun taas marraskuussa he suorittivat ensimmäisen vapaana lentävän kuumailmapallolennon. Suomessakin oltiin ajan hermolla, ja jo vuonna 1784 Johan Julin lennätti kuumailmapalloa Oulun torilla Kuningas Kustaa III:n palatessa Italian matkalta.

Zeppelinit huipensivat kehityksen

Erilaisia moottoreita yritettiin käyttää apuna ilmapallojen ohjaamiseksi. Jopa höyrykonetta kokeiltiin, mutta ennen polttomoottorin keksimistä oli kuumailmapallojen ohjailu lähes mahdotonta. Kuumailmapalloa, joka oli varustettu moottorilla, kutsuttiin ilmalaivaksi. Vuonna 1901 lensi brasilialainen Alberto SantosDumont Eiffel-tornin ympäri kehittämällään moottoroidulla ilmalaivalla.

Ilmalaivojen kehitys huipentui 1920- ja 1930-lukujen Zeppelin-ilmalaivoihin, joilla suoritettiin lentoja Atlantin yli. Zeppeliinit olivat täytetty vedyllä, joka on tunnetusti erittäin räjähdysherkkä kaasu. Niinpä vääjäämättömästi tapahtunut Hindenburgin räjähdysmäinen palo lopetti niiden kulta-ajan.

Ilmaa raskaampien lentolaitteiden kehitys sen sijaan jatkuu edelleen. 1700-luvun lopulla Sir George Cayley teki pioneerityötä tutkimalla aerodynamiikan periaatteita. Hän julkaisi tutkimuksiinsa perustuvan kirjan nimeltä On AerialNavigation, joka on edelleen ilmailun perusteoksia. Ilmaa raskaampien lentolaitteiden kehitys kärsi kuitenkin moottoriongelmista, sillä höyrykäyttöiset moottorit olivat liian painavia ilmailukäyttöön.

Näidenkin kokeiden tuloksina ilmailu kehittyi paljon. Esimerkiksi vuonna 1842 esitelty höyrykäyttöinen ilmavaunu oli ensimmäinen laite, joka oli varustettu potkurilla. 1800-luvun lopulla ymmärrettiin, ettei käytettävissä ole riittävän tehokasta moottoria ilmaa raskaamman lentolaitteen lennättämiseen, joten kehitys suuntautuikin liitolaitteisiin. Saksalainen Otto Lilienthal lienee tuon ajan tunnetuin lentäjä, joka kehitti liitolaitteiden aerodynamiikkaa. Hän rakensi useita riippuliitimiä, joten keksijä olikin ensimmäinen ihminen, joka lensi vapaasti liitimellä. Riippuliidin koitui myös hänen kohtalokseen, sillä Lilienthalsai surmansa riippuliidinonnettomuudessa 1896.

Wrightin veljekset jättivät jäljen historiaan

1900-luvun alussa lentolaitteiden kehitys oli Amerikassa alansa huippua. Vuonna 1903 Wrightin veljekset suorittivat ensimmäisen ilmaa raskaammalla lentokoneella maailman ensimmäisen miehitetyn lennon. Samuel Langley oli toinen lentokoneen suunnittelun pioneeri, ja hän onnistui rakentamaan polttomoottorikäyttöisiä lennokkeja.

Lennokkeihin perustuen hän rakensi myös täysikokoisen lentokoneen ennen Wrightin veljeksiä, mutta sen rakenne osoittautui liian heikoksi, ja niinpä se tuhoutui ensilennon yhteydessä ja murskautui veteen. Lentäjänä toiminut Langley onnistuttiin kuitenkin pelastamaan. Vain yhdeksän päivää tämän traagisen tapahtumaan jälkeen Wrightin veljekset onnistuivat suorittamaan ensimmäisen lentonsa.

Orville Wright lensi Flyer-koneellaan 12 sekuntia, tämä lento on myös ikuistettu valokuviin. Neljäs lento kesti jo 59 sekuntia, ja sekin päättyi pakkolaskuun sivutuulten aiheuttamien ongelmien vuoksi. Parannetuilla ominaisuuksilla varustetulla Flyer III -lentokoneella he pystyivät lentämään jo yli puoli tuntia, joten sitä onkin pidetty ensimmäisenä käyttökelpoisena lentokoneena.

Laitteet kehittyivät nopeasti

Lentokoneiden kehitys Euroopassakin oli 1900-luvun alussa huomattavaa, ja esimerkiksi ranskalainen Louis Bleriot lensi ensimmäisenä ihmisenä Englannin kanaalin yli lentokoneella vuonna 1909. Pian tämän saavutuksen jälkeen lentokoneita käytettiin myös sotilaallisiin tarkoituksiin, ja ensimmäinen maailmansota johtikin niiden huimaan kehitykseen. Sodan alkaessa osapuolilla oli yhteensä noin tuhat lentokonetta, mutta sen aikana niitä rakennettiin yli 200 000 kappaletta.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen sotalaitteiden kehitys pysähtyi joksikin aikaa ja lentokoneiden kehitys siirtyikin jälleen siviili-ilmailun puolelle. Lentokoneita alettiin käyttää matkustajien kuljettamiseen. Lentokoneiden tullessa metallirakenteisiksi niiden turvallisuus kasvoi huomattavasti.

Toinen maailmansota johti jälleen lentokoneiden huimaan kehitykseen, ja kehityksen kärjessä olivat luonnollisesti sotilaskoneet. Lentoase olikin hyvin merkittävä aselaji. Taktisista ja strategisista pommikoneista sekä hävittäjistä kehitettiin toinen toistaan parempia malleja.

Sodan jälkeen ilmailun kehitys jatkui huimana, ja sotilaskoneiden tekniikkaa sovellettiin siviilikäyttöön. Kuumailmapallo on säilynyt ilmaa keveämpänä lentolaitteena, ja alan harrastajia onkin sekä Suomessa että muualla maailmassa. Sen suurimpana puutteena on, ettei sen ohjailu ole mahdollista korkeussuunnassa, sillä vallalla oleva tuuli määrää matkan suunnan.