Taitolentonäytökset Suomessa

Tarkkaa tietoa ei ole siitä, milloin Suomessa suoritettiin ensimmäisen kerran taitolentonäytöksiä. Se tiedetään kuitenkin, että vuonna 1918 Santahaminassa toimineen venäläisen merilentoaseman lentäjät suorittivat taitolentoa Nieuport 11 -koneilla. Vuonna 1925 silloisten ilmailuvoimien hävittäjälentolaivueessa muodostettiin taitolentoryhmä, jota kutsuttiin Keisarin sirkuslaivueeksi. Vetäjänä toimi Väinö ”Keisari” Bremer, joka antoi ryhmälle nimensä. Tiimi käytti ranskalaisia Gourdou-Leseurre -koneita.

Ensimmäisen kerran ryhmä esiintyi julkisesti Utissa vuoden 1925 kesällä ja Helsingissä vuonna 1926. Väinö Bremer ansioitui muissakin ilmailualan töissä, sillä hän suoritti vuonna 1931 lennon Euroopan ympäri. Vuonna 1932 hän lensi Helsingistä Etelä-Afrikan Kapkaupunkiin ja takaisin. Hänen käyttämänsä Junkers A50 -lentokone on esillä Helsinki-Vantaan lentoasemalla.

Taitolento on aina ollut tärkeä osa sotilaslentäjien koulutusta. Osastoina suoritettavasta taitolennosta onkin tullut suosittu osa maassamme järjestettävissä lentonäytöksissä. Taitolentokoneelta vaaditaan hieman enemmän kuin normaaliin lentämiseen käytetyiltä koneilta. Koneiden on oltava rakenteiltaan lujempia, ohjattavuuden tulee olla hyvä, kun taas moottorin tulee käydä myös ylösalaisin lennettäessä. Siviilipuolella yleisin taitolentoluokka on yksimoottorinen potkurikone.

Maailmansota kehitti taitolentoa eteenpäin

Ensimmäisen maailmansodan aikana kehitettiin suurin osa taitolentoliikkeistä. Tunnetuin liike on esimerkiksi Immelman-käännös, jonka nykyisessä versiossa lentäjä tekee tiukan puolisilmukan, jossa hän pyöräyttää koneen korkeimmassa kohdassa taas oikeaan suuntaan.

Suomessa taitolennon pioneereihin lukeutui Lauri Larjo, jonka taitolentoon liittyvää kirjaa myydään edelleen internetissä. Hän edisti taitolentoa Suomessa jo 1930-luvulla. Alan ammattilaisia oli toki paljon muitakin, ja esimerkiksi Ylen Areenalla on säilynyt hyviä filmejä suomalaisista taitolentäjistä ja pilvien huimapäistä, jotka saattavat esimerkiksi seistä koneen siivellä sen lentäessä tai poimia nenäliinoja jäältä siivenkärjellä. Vuonna 1949 Turussa järjestetyssä lentonäytöksessä suoritettiin Suomen ensimmäinen helikopterilento, joka tapahtui silloin Ruotsiin rekisteröidyllä helikopterilla.

1950-luvulla suomalaisista taitolentäjistä voidaan mainita pääkoelentäjä Esko Halme, joka esiintyi muun muassa Suomen Ilmailuliiton 30-vuotisjuhlanäytöksessä Helsingissä ja suoritti koneellaan useita vaakakierteitä sekä muita taitolentoliikkeitä. Näytöksessä nähtiin myös ilma-akrobatiaa, kun kersantti Raimo Aulio seisoi lentävän koneen siiven päällä. Vauhdikasta kyytiä saivat myös hiihtäjät, joita hinattiin köyden perässä lentokoneella!

Vuonna 1953 Helsingin Kaivopuistossa järjestetyssä lentonäytöksessä esiteltiin myös De HavillandVampire -suihkukone ensimmäistä kertaa Suomessa.

Seppo Saario jätti jälkensä suomalaiseen historiaan

Suurin nimi suomalaisen taitolennon historiassa on kuitenkin Seppo Saario. Hän oli aktiivinen vuodesta 1960 vuoteen 1980. Hänen vetämänsä kolmen lentokoneen Red Birds -taitolentoryhmä ChristenEagle- ja PittsSpecial -koneineen juhlistivat useita lentonäytöksiä Suomessa ja muualla. Lentäjä Seppo Saario on myös taitava koneenrakentaja, joten Red Birdsien käyttämät koneet olivatkin hänen tekemiään.

Tämä legendaarinen taitolentoryhmä lopetti toimintansa 1980-luvulla, joten Suomessa ei sen jälkeen ollut 30 vuoteen yhtenäistä taitolentoryhmää siviilipuolella. ArcticEagles on ryhmä, joka jatkaa Red Birdsien perinnettä tänä päivänä. Ryhmä käyttää Seppo Saarion rakentamia PittsSpecial-, ChristenEagle- ja Ultimate 10 -lentokoneita.

Sotilaslentäjät ovat taitolentämisen ammattilaisia

Sotilaslentäjien koulutus vastaa taitolentoa. Lentotaitojen koulutuksessa ei varsinaisesti olekaan tähdätty näytöslentämiseen, vaan lentokoneen erinomaiseen hallintaan myös poikkeustilanteissa. Tässä mielessä jokainen lentäjä on taitolentäjä. Lentäjän lentotaidot koneen hyvien ominaisuuksien kera muodostavatkin parhaan henkivakuutuksen.

Ilmavoimilla on oma taitolentojoukkue nimeltään MidnightHawks. Osastotaitolento on aina kuulunut sotilaslentäjien koulutukseen. Sotilaskoneissa riittää tehoa ja vauhtia, kun taas useamman suihkukoneen yhteislento on myös äänitasoltaan hyvin vakuuttavaa koettavaa. MidnightHawksin taitolentonäytös onkin lentonäytöksen kohokohtia. Esimerkiksi seurueen suorittama lento, jossa koneiden etäisyys neliömuodostelmassa toisistaan on vain puolitoista metriä ja vauhtia noin 500 km/h, on lähes ainutlaatuinen suoritus.

Ryhmä on toiminut jo vuodesta 1997, ja MidnightHawks -nimensä se sai Kauhavalla vuosittain järjestetyn Lentäjien juhannus -tapahtuman mukaan viitaten keskiyön aurinkoon. Yksilösuoritukset, joissa Hornet-hävittäjillä on jälkipoltin päällä, ovat myös hyvin vaikuttavia kokemuksia. Vauhti ja nousukyky ovat huippuluokkaa ja upeaa katseltavaa, kun taas moottorien ääni saa suorastaan rintakehän tärisemään.

Tutustu vanhoihin koneisiin näytöksissä

Lentonäytöksissä on usein näytillä myös vanhempaa kalustoa, jolla myös lennetään näyttävästi. On mahtava kontrasti moderniin lentokonetekniikkaan verrattuna, kun kentän ylle saapuu esimerkiksi kaksitasoinen GlosterGauntlet, jota myös kotletiksi kutsutaan, rauhalliseen tahtiin pörräten. Se tekee muutaman taitolentoliikkeen ja laskeutuu sitten yleisön ihmeteltäväksi. Tämä harvinaisuus on ainoa lentokuntoinen Gauntlet koko maailmassa.

Lentonäytöksissä vierailee myös lentokoneita muualta maailmasta sekä toisten maiden taitolentoryhmiä. Ne ovatkin ainutlaatuisia tilaisuuksia tutustua klassiseen lentokalustoon, joka ei ole ollut meillä käytössä. Suomessa on nähty niin P-51 Mustang -koneita kuin MiG-29 -koneita. Upeaa nähtävää oli myös tarjolla vuonna 1992, kun Amerikan laivaston Blue Angels -taitolentoryhmä vieraili sinisillä Hornet-koneillaan Suomessa.

Vaikka Suomessa ilmailun harrastajia on suhteellisen vähän, on harrastustoimintaa vetävä ydinjoukko hyvin aktiivista. Sen ansiosta meillä järjestetäänkin tasokkaita taitolentonäytöksiä suhteellisen usein. Paikkakuntia, joissa lentonäytöksiä järjestetään toistuvasti, ovat esimerkiksi Helsingin Malmi, Turku, Jämijärvi ja Kauhava. Suomen Ilmailuliiton vuoden 2017 pääshow taas järjestetään Seinäjoen lentokentällä. Suomen Ilmailumuseo järjestää Suomi 100 -juhliin liittyen lentonäytöksen Helsingin edustalla, kun taas Ilmailuliitto järjestää sen Joensuussa.

Ilmailun harrastajilla ja siitä kiinnostuneilla on siis luvassa paljon tapahtumia vuoden 2017 kesällä. Lentonäytökset ovatkin hyviä koko perheen tapahtumia, joissa löytyy jokaiselle jotakin. Ainoastaan sää voi laimentaa tunnelmaa.