Lentäjän koulutus Suomessa – Kuinka vaikea on päästä koulutusohjelmaan?

Lentäjän ammatti on lähes jokaisen pikkupojan toiveammatti –ainakin jossain vaiheessa elämää. Vaikka taivaalla kauniisti viivaa piirtävä lentokone edustaakin glamouria, vaatii sen ohjaajaksi pääseminen ankaraa opiskelua ja määrätietoisuutta. Lisäksi koulutukseen pääsemiseksi on läpäistävä erittäin vaativat testit. Suomessa lentäjiä koulutetaan neljässä eri oppilaitoksessa, joista Patria Pilot Training Oy, SL Flight Training sekä Aeropole Oy sijaitsevat Helsingin Malmilla, kun taas Suomen Ilmailuopisto on Porissa.

Peruskoulutus on kaksivuotinen, ja se jakautuu kahteen jaksoon, jotka ovat yksityislentäjäjakso eli PPL (PrivatePilot License) sekä ansiolentäjäjakso eli CPL (Commercial Pilot License). Kun nämä jaksot suoritetaan hyväksytysti, lentäjälle myönnetään ansiolentäjän lupakirja. Lisäksi hänellä on monimoottori- ja mittarilentokelpuutus. Kun peruskoulutus on suoritettu hyväksytysti, voidaan hakea eri lentoyhtiöihin jatkokoulutukseen. Kurssimenestys ja työtilanne määrittelevät jatko-opintojen mahdollisuutta.

Koulutukseen hakijan kelpoisuusehdot

Koulutukseen on useita vaatimuksia, jotka ovat seuraavat:

  • Koulutusvaatimuksena on joko lukio tai ammattikoulutus. Mikäli hakija on suorittanut jonkin korkeamman asteen tutkinnon, katsotaan se hakijalle eduksi.
  • Pituutta tulee hakijalla olla vähintään 163 senttiä, mutta ei enempää kuin 185 senttiä. Koneiden koko asettaa nämä pituusrajat. Paino voi tietyissä määrin vaikuttaa hakuprosessiin.
  • Värinäkö tulee olla hyvä, mutta silmälasit eivät tietyissä rajoissa ole este.
  • Miehillä tulee olla suoritettu asevelvollisuus.
  • Lisäksi hakijan tulee hallita suomen kieltä hyvin ja englantia riittävästi.
  • Näiden edellä mainittujen asioiden lisäksi hakijan tulee läpäistä soveltuvuustestit sekä suppea turvallisuusselvitys, jonka tekee poliisi.

Haku suoritetaan useassa eri vaiheessa

Itse hakutapahtuma on useammassa vaiheessa. Ensimmäinen valinta suoritetaan paperikarsintana, johon saattaa sisältyä kirjallinen koe. Tässä vaiheessa arvioidaan hakijan koulutustaustaa ja muita pääsyvaatimuksiin vaikuttavia seikkoja.

Soveltuvuustesteillä selvitetään hakijan yleislahjakkuutta psykologisin testein. Lisäksi testataan paineensietokykyä, johtamiskykyä ja persoonallisuutta. Psykologisissa testeissä testataan muun muassa kykyä hahmottaan avaruutta, loogista päättelykykyä ja matemaattista lahjakkuutta. Soveltuvuutta testataan myös haastattelussa.

Mainittakoon myös, että muilta koulutusaloilta tuttua esimateriaalia ei ole saatavilla, vaan haku perustuu täysin oppilaan arviointiin ja sitä tukeviin seikkoihin, kuten opiskelutodistuksiin.

Ilmailulukiosta voi saada apua

Ammattiin pääsemistä voi tukea hakeutumalla jo peruskoulun jälkeen ilmailulukioihin, joita on maassamme ainakin Asikkalan Vääksyssä ja Jyväskylässä, jonne Tikkakosken lukion toiminta on siirtynyt vuonna 2015. Tikkakosken ilmailulukio oli Suomen ensimmäinen alaan erikoistunutta koulutusohjelmaa tarjonnut oppilaitos. Ilmailulinjan suorittaminen ei kuitenkaan ole tae jatko-opintojen aukeamisille, mutta toki koulutus avaa näköaloja ja antaa tiettyjä ennakkovalmiuksia niihin. Opinto-ohjelmaan kuuluu esimerkiksi yksityislentäjän lupakirjaan vaadittavien teoriaopintojen suorittaminen monimuoto-opiskeluna.

Yksi merkittävästi hakijoita karsiva tekijä on koulutuksen hinta, joka nousee reilusti yli kuusinumeroisen summan. Eri oppilaitokset soveltavat erilaisia maksusuunnitelmia, mutta yleensä kurssin alkaessa maksetaan esimerkiksi 10% koko summasta, kun taas seuraavat erät kuukausittain esimerkiksi kymmenen kuukauden tasaerinä.

Tällä rahalla saakin sitten itselleen ammatin liikennelentäjänä. Koulutuksen keskeyttäminen on harvinaisempaa, sillä koulutukseen valitaan vain parhaat ja motivoituneimmat hakijat. Opiskelu ei suinkaan pääty tähän, vaan mikäli haluat toimia liikennelentäjänä, sinun tulee hakeutua lentoyhtiöiden palkkalistoille ja hankkia sitä kautta jatkokoulutusta.

Lentoyhtiöissä osallistutaan perämieskursseille, joiden pituus esimerkiksi Finnairilla on neljä viikkoa. Kun perämieskurssi on suoritettu, osallistutaan puolitoista viikkoa kestävään simulaattoriharjoitukseen, jossa perehdytään suihkukoneiden hallintaan ja yhtiöiden lentotoimintamalleihin. Tästä jatketaan erilaisten konetyyppien tyyppikoulutukseen.

Ilmavoimat kouluttaa omat lentäjänsä

Toinen hyvin vaativa tie lentäjäkoulutukseen on ilmavoimien sotilaslentäjäkoulutus. Hakeminen tapahtuu varusmieskoulutukseen kuuluvan reserviupseerikoulun kautta. Tähän LentoRukiin eli lentoreserviupseerikoulutukseen valitaan vuosittain noin neljäkymmentä oppilasta, joista 10-18 henkeä pääsee ohjaajaopintosuunnille. Ilmavoimien lentoreserviupseerikurssille hakuprosessi on viisivaiheinen, mutta hakijan varusmiespalvelu ei saa olla loppuun suoritettu.

Kurssin kesto on 347 vuorokautta, ja se jakaantuu peruskoulutuskauteen, jossa opitaan sotilaan perustaidot sekä -tiedot. Seuraavana on aliupseerikurssin ensimmäinen jakso, jossa keskitytään ryhmän johtamiseen ja erilaisiin lentoteorioihin. Seuraava vaihe on reserviupseerikurssi, jossa opitaan joukkueen johtamista sekä jatketaan lentoteorioiden opiskelua. Viimeisenä seuraa kokelaskausi, jossa koulutetaan reservin sotilaslentäjiä Vinka-potkurikoneilla. Kurssilla otetaan myös tuntumaa Hawk-harjoitushävittäjiin ja suoritetaan vähintään yksi laskuvarjohyppy.

Tämän kurssin jälkeen on mahdollista jatkaa koulutusta hakemalla ilmavoimien kadettikurssille ohjaajan opintosuunnalle, johon valitaan vuosittain 12-16 hakijaa. Samalla suoritetaan akateemisia opintoja, jotka valmistavat sotatieteen maisterin tutkintoon. Aluksi lentokoulutus tapahtuu Vinka-koneiden kanssa. Koska opiskelu on nousujohteista, suuntautuu se Hawk-harjoitushävittäjiin päin.

Hawk-hävittäjillä annettu koulutus huomioi sekä kansalliset että kansainväliset vaatimukset. Opetuksessa käytetään hyväksi moderneja lentosimulaattoreita ja nykyaikaisia toimintamalleja. Ilmavoimien lentokoulutusjärjestelmälle onkin myönnetty ISO 9001:2008 -sertifikaatti. Hawkeilla tehdään myös taktista koulutusta, jossa keskitytään ilmataistelutaitojen oppimiseen. Hawk-koulutus on myös osa sotatieteiden kandidaatin ja maisterin koulutusta.

Seuraava vaihe ilmavoimissa onkin sitten Hornet-hävittäjien lentäjäkoulutus. Hornet-hävittäjillä lennetään lennostoissa noin vuoden päivät, minkä jälkeen ohjaajat kelpuutetaan päivystysohjaajiksi. Tästä jatketaan vielä kuudesta kuukaudesta aina vuoteen. Tämän koulutuksen tuloksena ohjaaja saa valmiusohjaajan kelpuutuksen. Hän pystyy toimimaan sodan aikana tehtävissä, joissa hän toimii kahden tai neljän koneen parven siipikoneen ohjaajana.

Niin ilmavoimissa kuin siviililentäjienkin puolella lentäjän ammatti vaatii jatkuvaa koulutusta. Muuttuva tekniikka ja uudet konetyypit vaativat tietotason pitämistä ajan tasalla.